Julkiset tiedotteet

Infotilaisuudet jäsenyydestä kiinnostuneille ke 8.9. klo 18-20 HSK klubitalo, Helsinki ja ke 15.9. klo 18-20 Forum Marinum, Turku.

Jäsenhakemus Merikarhuille pitää jättää 31.10.2021 mennessä.

Lue tästä merikarhupariskunta Sirkiän ensimmäisen vuoden kokemuksista:

Ajatuksia ensimmäisestä merikarhuvuodesta

Teksti ja kuvat: Petri ja Hanna Sirkiä, S/Y Suerte    

Enpä osannut arvata mitä vuosi 2020 tuo tullessaan, kun syyspimeällä 2019 laadin hakemusta Merikarhuihin liittymiseksi. Vuosi vaihtui normaalisti, mutta sitten alkoi maailmalta kuulua kummia: ihmisiä sairastui kummalliseen tautiin. Ensin Aasiassa, mutta kohta se oli jo meidän kaikkien kotiovilla ja olo oli kuin tieteiselokuvassa.

Kuva: Ånsören

Ensishokista selvittyämme ryhdyttiin pohtimaan mitä sitten tapahtuu? Miten elämä jatkuu pandemian keskellä? Saadaanko se hallintaan, keksitäänkö siihen jokin rokote? Mieleen tuli myös, että pääseekö tänä tulevana kesänä edes normaalisti purjehtimaan, ja jos pääsee, niin pyörimmekö kaikki ympäri Airistoa omissa veneissämme? Vai onko Suomessakin pian ulkonaliikkumiskielto?

Helmikuun alussa tuli Merikarhutoimistolta postia, jota jo hieman odoteltiinkin. Kirjeessä kerrottiin jäsenhakemukseni tulleen hyväksytyksi ja toivotettiin tervetulleeksi yhdistykseen. Kirjettä lukiessa tuumailin, että nyt on ainakin jotakin mitä odottaa, vaikka kevään mittaan muutoin koko maailma laitettiin ns. ”holdiin”.

Maaliskuussa kävimme ensin Turun Forum Marinumissa uusien ”karhunpentujen” perehdytystilaisuuden ykkösosassa kuuntelemassa tarkemmin käytännön asioista ja vastaanottamassa uusien jäsenien MK-materiaalit. Perehdytyksen kakkososa oli tarkoitus toteuttaa perinteisesti kevättalkoiden yhteydessä, mutta talkoot jouduttiin perumaan koronan aiheuttamien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Tämä tarkoitti sitten yksityisopetusta ja meillä perehdytys olikin tehokas ja perusteellinen, kun sen suoritti ammattiopettaja varmoin ottein luonnonkauniissa Hummelskärissä. Toimintaperiaatteet ja -tavat tulivat selväksi.

Ihan ensimmäinen karhusaari johon tutustuimme, oli Tammo helatorstaiviikolla, jonka siisteydestä ja viihtyvyydestä venekuntamme oli jo vaikuttunut. Tammosta matka jatkui Ånsöreniin, jonka sisäänajo ensimmäistä kertaa reilulla 10 m/s luoteistuulella ja aallokossa kirkkaassa auringonpaisteessa aiheutti pienen jännitysmomentin, mutta hyvin siitäkin selvittiin, kun viitoitus oli kohdillaan ja sisäänajo-ohjeet selvillä.

Kuva: Ånsörenin pohjoisrantaa

Sittemmin havaittiin, että kaikki saaret ovat toinen toistaan upeampia, kukin omilla tavoillaan. Kaikki siistejä, puhtaita ja hyvin hoidettuja. Panimme iloisina merkille, että jokainen jäsen omalla menettelyllä ja toiminnallaan ylläpitää saarten viihtyvyyttä ja että tämä on kaikille itsestään selvä toimintatapa.

Kuva: Hummelskärissä kalliorinne nousee mastojen tasalle.

Kesän mittaan tutustuttiin tarkemmin neljääntoista eri karhusaareen Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Muutamassa käytiin useamman kerran, tavattiin vanhoja tuttuja ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Joka saaressa venekuntamme otettiin ystävällisesti vastaan, vaikka yhtenä gastina toimii saksanpaimenkoiramummo Lara.

Kuva: Lara vahdissa Ånsörenissä.

Sen positiivisen asian koronakesä 2020 toi tullessaan, että todennäköisesti kolusimme kesälomalla enemmän karhusatamia kuin olisi normaalilomalla tullut kierreltyä. Yleensä keula on suunnattu aina Saaristomereltä länsinaapuriin, viime kesänä sitten idän suuntaan.

Syksyn päätteeksi otimme vielä muutaman lomapäivän, jolloin pääsimme tekemään karhusaarikierroksen Ådskär – Hummelskär – Österskär - Härjänmaankari. Ådskäristä lähtiessä olin tyytyväinen, että joku oli keskusteluforumilla tai facebookissa varoittanut Krokskärin itäpuolen länsiviitan painuvan sopivalla virtauksella pinnan alle. Päivää aiemmin tullessamme ensimmäistä kertaa Ådskäriin viitta näkyi hyvin, mutta yöllä voimistuneen itätuulen myötä virtaukset painoivat sen pinnan alle ja viitan näki pois lähtiessä vasta aivan kohdalla ollessaan.

Kuva: Syksyinen Ådskär.

Kuva: Österskär

Moni tapaamamme merikarhu on todennut, että yhdistyksen jäseneksi hakeminen on ollut yksi parhaista, ellei paras päätös, jonka on purjehduselämässään tehnyt. Jo yhden jäsenyyskesän jälkeen tähän mielipiteeseen on kovin helppo yhtyä. Sitä jää ainoastaan pohtimaan, että miksi ei ole hakenut jäseneksi jo aiemmin.

Kuva: Matgrufvanin sisälahti.

Kirjoittaessani tätä talvella 2021 alkaa näyttämään siltä, että kesän purjehduskausi tulee noudattamaan pandemian vuoksi samaa kaavaa kuin viime kesänäkin, mutta hyvin siitäkin selvittiin ja eiköhän selvitä ensi kesänäkin. Meille jäi ennen käymättömiä karhusatamia vielä kotivesillekin, joten taas on jotakin mitä odottaa ensi kesänäkin.

Ilmoita Suomen suurimman matkapurjehdusseuran vuosikirjassa – tavoita 2 700 ostokykyistä jäsentämme ja heidän perheensä. Merikarhut – Sjöbjörnarna ry on arvostettu ja aktiivinen matkapurjehtijoiden yhdistys, joka muun muassa hallinnoi lähes 30 saaritukikohtaa ja järjestää koulutustapahtumia veneilyyn ja meriympäristöön liittyen.

Toukokuussa jäsenille postitettavasta Merikarhukirjasta löytyy jäsen- ja veneluettelot sekä muuta koko kauden ajan ahkerasti selattavaa tietoa ja artikkeleita.

Saat ilmoituksesi korkeatasoiseen vuosikirjaamme, joka on jäsentemme ja heidän miehistöjensä aktiivisessa käytössä koko vuoden ja erityisesti kesällä purjehduskauden aikaan.

Hinnat ovat edullisia:

• ¼ sivua 330 €
• ½ sivua 480 €
• 1 sivu 700 €
• takakansi 1 100 €
• aukeama 1 300 €

Merikarhukirjan deadline on 30.3.

Merikarhujen mediakortissa tarkempia tietoja.

Ystävällisin veneilyterveisin

Merikarhut – Sjöbjörnarna ry 
Jyri Loikkanen
vastaava toimittaja

Lisätiedot: Merikarhujen toimisto, puh. 050 512 7363, info@merikarhut.fi

Det finska långseglarsällskapet Sjöbjörnarna hälsar att det snart är sista ansökningsdag för medlemskap. Sällskapet har bland annat tillgång till över 29 hamnar och svajbojar i Finland. Läs mer

MEDIATIEDOTE 10.5.2017

Helsingin lähivesien tuoreet säähavainnot ovat nyt luettavissa suoraan verkosta. Helsingin kaupunki ja Ilmatieteen laitos ovat tuottaneet verkkoon ajantasaisen sovelluksen http://meri.hel.fi, joka tarjoaa erityisesti pienveneilijöille hyödyllistä tietoa Helsingin lähivesien sää- ja aalto-olosuhteista.

Sivuston sisältö päivittyy Helsingin edustalle sijoitetuista kahdesta aaltopoijuista ja kolmen sääaseman raporteista. Raportoitava merialue on 8 km leveä länsi-itäsuunnassa ja 6 km korkea pohjois-eteläsuunnassa. Alue on rajattu siten, että sen sisällä aallokosta pystyy Suomenlinnan poijun mittaamien tulosten perusteella tekemään kohtuullisen realistisen arvion.

Aaltopoijut kirjaavat tiedot merkitsevästä aallonkorkeudesta, korkeimmasta yksittäisestä aallon korkeudesta, aallon pituudesta ja periodista sekä veden lämpötilasta. Yleistetyt tiedot merkitsevistä aallonkorkeuksista on jaoteltu neljään kategoriaan: alle 0,25 m, 0,25-0,5 m, 0,5-1,0 metriä ja yli 1,0 metriä.

Harmajan, Kruunuvuorenselän ja Vartiokylänlahden sääasemien mittaustulokset sisältävät listaukset ilman lämpötilasta, tuulen nopeudesta, tuulen nopeudesta puuskissa sekä tuulen suunnasta.

Avomerelle ja Suomenlinnan edustalle sijoitetut aaltopoijut raportoivat tietoja puolen tunnin välein. Sääasematiedot puolestaan päivittyvät kymmenen minuutin välein.

Sääasematiedoista on tuotettu kahden viikon tilastografiikat ja nyt on saatavilla myös kahden vuorokauden ennuste Suomenlinnan aaltopoijun raporteista.

Suomenlahden avomeripoijun koordinaatit ovat 59° 58.00' N, 025° 14.10' E (WGS84) ja Suomenlinnan edustalla sijaitsevan aaltopoijun koordinaatit 60° 07.40’N, 024° 58.35'E (WGS84).

Helsingin lähivesien tuoreet säähavainnot löytyvät osoitteesta http://meri.hel.fi tai marinehelsinki.fi

Lisätiedot:

• Ilkka Vähäaho, Helsingin kaupunki, ilkka.vahaaho@hel.fi puh. 0500 464132
• Jan-Victor Björkqvist, Ilmatieteen laitos, Jan-Victor.Bjorkqvist@fmi.fi puh. 029 539 2187

Buliksi nimetty aaltopoiju on lähdössä Haavi-aluksen kannella ensimmäiseen vesillelaskuun ja ankkurointiin huhtikuussa 2016. Kuva: Ilkka Vähäaho.

Kansainvälisen 30MILES-projektin tavoitteena on kehittää Itäisen Suomenlahden vierassatamakohteita. Siihen osallistuu 6 suomalaista ja 6 virolaista vierassatamaa. Projekti pyrkii yhdenmukaistamaan satamien palvelutasoa, turvallisuutta ja helppoa saavutettavuutta. Projektin tuloksena syntyy laadukkaiden vierassatamien verkosto, jotka sijaitsevat keskimäärin 30 merimailin etäisyydellä toisistaan. Projekti päättyy toukokuussa 2018.

• Eisman satamaan rakennetaan uusi ponttoonilaituri sekä sataman palvelurakennus jossa on sauna, suihku, WC sekä terassi virkistysalueen ja picnic-alueen läheisyydessä. Langaton verkko laajenee koko sataman alueelle. Veneilypalveluita parantaa sääasema jonka tiedot päivittyvät verkkoon.
• Kelnasen satamaan rakennetaan uusi verkkoyhteydellä varustettu sääasema sekä luodaan verkkosivusto.
• Leppneemen satamaan rakennetaan uusi verkkoyhteydellä varustettu sääasema sekä luodaan verkkosivusto.
• Narvan satamaan rakennetaan ponttoonilaituri, parannetaan veneilyturvallisuutta turvavarusteita lisäämällä sekä parannetaan kävijäopasteita.
• Narva-Jõesuun satamaan rakennetaan uudet makean veden ja sähkön jakelujärjestelmät, bensiinin jakeluautomaatti sekä jätevesien käsittelyjärjestelmä. Satama myös ruopataan. Satamaan rakennetaan uudet WC-, suihku- ja saunatilat. Kävijöiden käyttöön on tarjolla avoin langaton verkko sekä pesukoneen käyttömahdollisuus. Satamaan rakennetaan uusi satamatoimistorakennus, missä on myös tilaa turvavälineille. Turvallisuutta lisäävät myös uudet turvalliset saapumisopasteet väylältä satamaan. Sataman verkkosivusto päivitetään ajanmukaiseksi.
• Tallinnan Lentosatamaan rakennetaan viihtyisä leikkipaikka lapsille sekä picnic-alue virkistäytymiseen. Pilssivesien keruujärjestelmän rakentaminen sekä pesukoneiden ja kuivausrumpujen asentaminen lisäävät sataman palvelutasoa. satama-alueen opasteet uusitaan.

• Haminan Tervasaaren satamassa parannetaan laiturirakenteita, suoritetaan viherrakentamista ja kulkureittien uusimista, kohennetaan jätteiden keräys- ja lajittelujärjestelmiä ja uusitaan lähestymisopasteita.
• Kotkan Kantasatamassa kunnostetaan laiturirakenteita, suunnitellaan uutta satama-aluetta ja parannetaan makean veden jakelua sekä jätevesien keruujärjestelmiä.
• Loviisan Laivasillan satamassa kunnostetaan päälaituri, parannetaan saapumisopasteita, kohennetaan viheralueita, kulkuväyliä sekä pysäköintialueita. Satamaan suunnitellaan sähköautojen tankkauspiste vuokra-autoja varten.
• Porvoon uusi vierassatama on uusi vierassatamakohde, jonka palveluihin suunnitellaan kuuluvan palvelurakennus, kävelyreittejä, viheralueita, pysäköintialue sekä laitureita. Satamaan suunnitellaan energiatehokas valaistusratkaisu, lisätään saapumisopasteita ja luodaan virtuaalinen opastuskeskus.
• Pyhtään Keihässalmen satamaan rakennetaan käymälä- ja suihkutilat yöpyville matkailijoille. Alueelle rakennetaan uusi promenadi ja maisemoidaan se osaksi ranta-aluetta.
• Virolahden Klamilan satamaan toteutetaan turvallisemmat kiinnittymispaikat tilausliikenteelle ja vieraileville pienveneille. Sataman valaistusta parannetaan, ja kehitetään makean veden järjestelmää ja jätevesien vastaanottoa. Satamaan tulee polttoaineautomaatti sekä alue asuntovaunuille.

30MILES-projektin satamien verkosto etsii yhteistyö kumppaneita kehittämään satamapalveluja!

Lisätietoja:  www.merikotka.fi/30miles  30MILES esite

 30MILES-projekti rahoitetaan Interreg Central Balticin toimesta.

Suomen purjehdus ja veneily ry SPV valitsi Merikarhut ry:n vuoden 2016 matkapurjehdusseuraksi. 

Palkitsemisen perusteina mainittiin muun muassa pitkäjänteinen työ matkapurjehduksen edistämisessä ja matkapurjehdukseen liittyvän tiedon avoimessa jakamisessa. Tunnustuksen jakoi SPV:n puheenjohtaja Samuli Salanterä SPV:n juhlagaalassa 19.11.2016 Kuopiossa.

”Tämä on hieno ja arvokas tunnustus Merikarhujen ydintoiminnalle” totesi kommodori Mika Heikkilä pitämässään kiitospuheessaan.

SPV on suomalaisten pursi- ja veneilyseurojen etujärjestö, johon kuulu runsas 300 veneseuraa ja yli 60.000 jäsentä. 

Merikarhut ry:n kommodori Mika Heikkilä (oik.) ja SPV:n puheenjohtaja Samuli Salanterä (vas.)

Veneilijöitä palvellakseen Pidä Saaristo Siistinä ry pitää yllä listaa maamme imutyhjennyspaikoista.

Lista perustuu kunnilta ja satamilta saatuihin tietoihin. Imutyhjennyslaitteiden kunnosta ja hoidosta ei vastaa Pidä Saaristo Siistinä ry, vaan laitteet omistaa ja niiden huollosta vastaa satamanpitäjä tai kunta.

Tämän vuoksi mahdolliset vikailmoitukset pyydetään tekemään laitteen tominnasta vastaavalle taholle. PSS ei valitettavasti voi päivittää listaan mahdollisia toimintahäiriöitä.

Mikäli tiedossasi kuitenkin on laite, joka puuttuu listasta tai listassa on muita virheitä, ole ystävällinen ja ilmoita siitä Pidä Saaristo Siistinä ry:lle osoiteeseen roope@pssry.fi tai numeroon 02 274 5500.

Karttamuodossa tietoa septitankkien tyhjennyspaikoista

På Kryss 1/2015

Exklusiv systerklubb i Finland

Skulle du vilja vara med i en förening som det kostar 37 000 kronor att ansluta sig till och cirka 2 000 kronor i avgift varje år? Dessutom förutsätts att du deltar i arbetsdagar och ställer upp som funktionär under en tid. 2 700 finländare med cirka 1 200 inregistrerade båtar tycker det är en god idé. De är medlemmar i Sjöbjörnarna. lue lisää

På Kryss 2/2015

Sjöbjörnarna skyddar naturen och vattnet

Sjöbjörnarnas miljökommitté har arbetat sedan början av 1990-talet. Där finns experter av olika slag som arbetar med miljöfrågor i yrkeslivet. Även en författare och journalist som har hjälpt till att förmedla budskapen finns med.
Miljökommittén har arbetat med vattenkvalitén i hamnarna. lue lisää

Teksti ja kuvat: Lotta Lanne
lotta@pakryss.se

Lillholmen är en lugn lagun nära farleden till Åbo.