OHJEITA MERIKARHUILLE

Tämän tekstin tarkoituksena on opastaa uusia jäseniä heidän liittyessään yhdistykseemme sekä olla kertauksena meille itse kullekin.

Yleistä
Merikarhut-Sjöbjörnarna ry:n jäsenistö koostuu aktiivisista veneilijöistä, jotka pyrkivät kunnioittamaan ainutlaatuista saaristoamme ja ymmärtämään sen herkän haavoittuvuuden. Jäsenistömme edustaa veneilyseurojen jäsenistön osaavaa joukkoa, jotka niin merimiestaidoiltaan kuin käyttäytymisellään toimivat esimerkkinä muille.

Jokainen meistä edustaa Merikarhuja ja toiminnallaan muokkaa yleistä käsitystä Merikarhuista.
Merikarhuhenki on yhdistyksemme toiminnan selkäranka ja oleellinen osa merikarhuhenkeä on talkootoiminta. Se syventää keskinäistä yhteenkuuluvaisuutta sekä vastuuntuntoa, minkä lisäksi se alentaa myös merkittävästi kiinteistökustannuksiamme.

Merikarhulippu veneessä velvoittaa meitä toimimaan esimerkillisinä matkapurjehtijoina.

Jäsenet
Jäsenet ovat vuosijäseniä, puolisojäseniä tai pysyväisjäseniä. Lisäksi jäseniä ovat kunniakommodori, kunniajäsenet sekä yhdistyksen kutsumat jäsenet. Jäsenten ja toimihenkilöiden veneet tunnistaa jäsenlipusta.

Jäsenhakemuksen hyväksyy harkintansa mukaan yhdistyksen hallitus kolmen, vähintään viisi vuotta yhdistyksen jäsenenä toimineen lausunnon perusteella. Mikäli hakijalla ei ole käytettävissään kolmea vaatimukset täyttävää lausunnonantajaa, voi hallitus harkintansa mukaan määrätä tutkijalautakunnan arvioimaan jäseneksi pyrkijää. Jäseneksi pyrkivältä edellytetään, että hakija on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva yhdistyksen jäseneksi ja että hakija on ollut vähintään viisi vuotta jonkin Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n alaisen seuran jäsenenä. Lisäksi edellytetään, että hakija on kokenut purjehtija, joka on suorittanut useampia pidempiä matkapurjehduksia veneen päällikkönä ja että hänen veneensä on matkaveneeksi sopiva ja että se voidaan hyväksyä yhdistyksen venerekisteriin. Erityisistä syistä hallitus voi hyväksyä jäseneksi hakijan, joka ei omista venettä. Myös tässä tapauksessa on uuden jäsenen suoritettava jäseneksi liittyessään 1. veneen rekisteröintimaksu.

Yhdistyksen jäsenen aviopuoliso voidaan ilman liittymismaksuvelvoitteita hyväksyä puolisojäseneksi. Puolisojäseneksi hakevan on oltava SPV:n jäsenseuran jäsen. Rekisteröity parisuhde rinnastetaan avioliittoon.

Jäsenvalintavuonna 18–29 vuotiaat yhdistyksen jäsenten lapset voidaan valita vuosijäseneksi ilman omaa venettä. Näin valitun jäsenen kirjoittautumismaksun päättää vuosikokous. Näin valitut jäsenet suorittavat 1. veneen rekisteröintimaksun tullessaan venerekisterissä olevan tai sinne merkittävän veneen omistajaksi. Nuoren jäsenhakijan on oltava SPV:n jäsenseuran jäsen, ja vanhemmista toinen on ollut vähintään viisi vuotta Merikarhut-Sjöbjörnarna ry:n jäsen. Lisäksi edellytetään, että hakijalla on osoitettua käytännön kokemusta matkapurjehduksilta ja myös veneen päällikkönä, veneilyharrastus on ajankohtaista ja on ollut riittävän pitkäaikaista. Lisäksi vähintään Suomen Navigaatioliiton saaristolaivurin tutkinto tai vastaava tutkinto esim. meripartiossa tai merivoimissa.

Toimihenkilöt
Yhdistyksen toimintaa johtaa 12-jäseninen hallitus käyttäen apunaan eri toimikuntia. Satamien toimivuudesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä vastaavat kullekin satamalle erikseen nimetyt isännät. Satamaisännät tekevät suuriarvoista työtään vapaaehtoisesti ja korvauksetta. Jokaisen merikarhun velvollisuutena on omatoimisesti helpottaa heidän työtään.

Yhdistyksen kanslia toimii Helsingissä osoitteessa Laivasillankatu 12, 00140 Helsinki, puhelin +358 50 512 7363, sähköposti: info@merikarhut.fi. Yhdistyksen kotisivut löytyvät osoitteesta www.merikarhut.fi.

Veneet
Merikarhuveneeksi hyväksytään matkapurjehdukseen soveltuva vene. Veneen on oltava sellaisen pursiseuran tai veneily-yhdistyksen venerekisterissä, jolla on asianmukainen lupa käyttää erityistä pursiseuralippua ja vuosittain katsastettu. Myös Svenska Seglarförbundetin jäsenseuraan tai vastaavaan ruotsalaiseen rekisteriin merkitty vene voidaan hyväksyä yhdistyksen venerekisteriin. Veneen on oltava Merikarhut-Sjöbjörnarna ry:n jäsenen yksin tai vähintään puoliksi omistama tai useamman jäsenen yhdessä omistama ja perhepurjehdukseen soveltuva. Täten esimerkiksi yrityksen omistamaa venettä ei voida hyväksyä merikarhuveneeksi. Yhden perheen (vanhemmat ja lapset) omistuksessa olevan veneen kaikkien omistajien ei tarvitse olla yhdistyksen jäseniä. Kunkin veneen omistajaksi ilmoitetun merikarhun tulee suorittaa ensimmäisen veneen rekisteröintimaksu. Tämä sääntö ei koske yhteisomistajana olevaa puolisojäsentä. Jokaisesta veneestä maksetaan vuosittain yksi venemaksu.

Tyypillinen merikarhuvene on matkapurjehdukseen soveltuva, turvallinen ja asianmukaisestivarustettu vene, joka kaikissa tilanteissa on veneen päällikön ja hänen perheensä hallittavissa.

Matkapurjehduksen luonteeseen kuuluu kiireettömyys. Tämän johdosta ei nopeakulkuista,ns. plaanaavaa venettä katsota sopivaksi merikarhuveneeksi.

Veneen erityisen suuri koko (suuri uppouma, syväys, pituus, leveys tai tuulipinta) saattaa aiheuttaa ongelmia ja vaaratilanteita satamalaitteille tai muille merikarhuveneille. Tämän vuoksi kohtuuttoman suuria veneitä ei hyväksytä rekisteriin.

Päätöksen veneen merkitsemisestä yhdistyksen venerekisteriin tekee harkintansa mukaan yhdistyksen hallitus. Erityisestä harkinnanvaraisesta syystä, kuten esimerkiksi vanhemman jäsenen joutuessa siirtymään helpommin käsiteltävään venetyyppiin, voidaan tyypillisestä merikarhuveneestä poikkeavakin vene hyväksyä venerekisteriin, mutta pelkästään kyseisen jäsenen käyttöön. Tällainen vene merkitään veneluettelossa yhdellä tähdellä.

Hallitus voi myös erityisistä syistä harkita suurikokoisen veneen hyväksymistä yhdistyksenvenerekisteriin, mutta tällöin veneellä ei ole oikeutta käyttää satamiemme poijuja eikä kiinnittyä laitureihimme. Tällaiset veneet merkitään veneluetteloon kahdella tähdellä ja käyttävät MK-satamissa saalingissaan suuren merikarhuveneen lippua.

Viittaus aiemmin hyväksyttyyn venetyyppiin ei velvoita hallitusta hyväksymään venettä merkittäväksi venerekisteriin. Jos hankintasuunnitelmissa oleva vene ei selvästi ole edellä mainitut vaatimukset täyttävä, tulisi hallituksen kantaa rekisteröintiin tiedustella ennen kuin veneen hankinnasta lopullisesti päätetään.

Veneiden tunnistamiseksi merikarhusatamissa tulee veneen nimen olla nähtävissä myös maista käsin ja merikarhulipun on aina oltava nostettuna.

Purjehduskauden aikana voi tilapäisen venetodistuksen normaalitapauksissa saadayhdistyksen kansliasta.

Veneen päällikkö ja miehistö
Veneen kantaessa yhdistyksen lippua on yhdistyksen jäsenen oltava sen päällikkönä. Veneessä tulee olla voimassaoleva venetodistus siitä seurasta, jonka venerekisteriin vene on merkitty.

Veneen miehistön muodostaa ensisijaisesti päällikön perhe. Veneen päälliköllä on kuitenkin oikeus tuoda veneessään merikarhusatamiin myös vieraitaan, joiden käyttäytymisestä hän on tällöin vastuussa. Merikarhusatamia ei kuitenkaan ole tarkoitettu käytettäväksi edustustarkoituksiin eikä liiketuttavien kestitykseen.

Saapuminen satamaan ja kiinnittyminen
Saavuttaessa satamaan on nopeutta alennettava niin, ettei rantautumisesta ole haittaa ja vaaraa muille satamassa oleville. Suurin sallittu nopeus satama-alueella on 4 solmua. Purjein saapuvien on syytä koota purjeensa hyvissä ajoin ennen satama-allasta ja rantauduttava moottoria käyttäen. Riittävän monta lepuuttajaa on varattava valmiiksi jo ennen rantautumista.

Satamaan tulevia veneitä on autettava niin kiinnityspaikan valinnassa kuin myös veneen kiinnityksessä. Sataman täyttyessä muutetaan veneiden ja kiinnitysköysien paikkoja siten, että sataman kapasiteetti tulee käytettyä mahdollisimman tehokkaasti ja tarvittaessa autetaan saapuvat veneet sopiviin paikkoihin toiseen riviin. Merikarhusatama ei ole koskaan täysi.

Yöllä on satamaan saavuttava siten, ettei siitä aiheudu häiriötä muille. Täydessä satamassa syntynee vähiten häiriötä jäämällä yöksi ankkuriin tai kiinnittymällä haalauspoijuun, mikäli satamassa on sellainen. Satama-alueella ankkuroidun veneen tulee pimeän aikana käyttää ankkurivaloa.

Satamien poijuihin voi yleensä kiinnittyä useampikin vene, mutta vallitsevat ja ennustetut olosuhteet tulee ottaa huomioon kuormitettaessa poijuja.

Peräankkurin käyttö kuuluu jokaisen veneen päällikön ja miehistön perusosaamiseen.

Kiinnityttäessä poijuun tai siitä lähdettäessä on erityisesti huolehdittava kiinnitysköysien oikeasta kireydestä siten, etteivät samaan poijuun mahdollisesti kiinnittyneet toiset veneet kolhiudu rantaan.

Merkinnät sataman vieraskirjaan
Päällikön ensimmäisiä toimenpiteitä rantautumisen jälkeen on merkitä painokirjaimin vieraskirjaan saapumispäivänsä, veneen nimi, seura, oma nimensä sekä koko miehistönsä nimet. Kirjan jälkimmäinen osa on samalla saunan varauskirja, johon saunojan on ehdottomasti tehtävä asianmukaiset merkinnät. Jos satamassa ollaan pitempään kuin yksi yö, on toivottavaa että myös lähtöpäivä merkitään vieraskirjaan.

Vieraskirjan tiedoista kootaan vuosittain satamakohtaiset tilastot, joita käytetään kehittämissuunnitelmia laadittaessa.

Satamat ja oleskelu satamissamme
Yhdistyksen omistamia tai sen hallinnassa olevia saaria on pääsääntöisesti pidettävä pihapiiriin rinnastettavina yksityisalueina. Jokamiehen oikeus ei oikeuta ketään kiinnittymään varsinaiselle satama-alueellemme ja satamalaitteisiin eikä muutenkaan sellaiseen paikkaan, jossa se tapahtuu häiriten pihapiiriämme. Pihapiiri muodostuu mm. saunoista, rakennuksista, grillikatoksista, vessoista ja istumaryhmistä.

Satamiamme ei tule rinnastaa saariston kyläsatamiin eikä luonnonsatamiin. Mikäli satamaan kiinnittyneessä veneessä ei ole merikarhuviiriä tai vene ei ole merikarhurekisterissä, tulee asiaa tiedustella kohteliaasti veneen päälliköltä. Mikäli osoittautuu, että veneellä ei ole oikeutta käyttää merikarhusatamaa, pyydetään venettä kohteliaasti ja ystävällisesti poistumaan. Tässä yhteydessä tulee kertoa lähimmän turvallisen yleisesti käytössä olevan sataman sijainti. Ketään ei saa käännyttää satamastamme pois mikäli kyseessä on hätätapaus tai vene tarvitsee suojaa kovan tuulen johdosta. Tämä poiskäännyttämistilanne erityisesti on sellainen, josta sen tultua huolimattomasti hoidetuksi syntyy turhaan väärää kuva yhdistyksestämme.

Merikarhusatamat ovat matkapurjehdussatamia, joissa yhtäjaksoinen oleskelu tulee rajoittaa, pakottavia olosuhteita lukuun ottamatta, korkeintaan kolmeksi vuorokaudeksi.

Satamissa jokaisen jäsenen luonnollisena velvollisuutena on suojella yhdistyksen omaisuutta ja osallistua kiinteistöjemme rakentamiseen, kunnostamiseen ja ylläpitoon liittyviin töihin. Satamaisännät johtavat henkilökohtaisesti suurempia töitä satamissa tai jättävät kävijöitä varten kirjallisia ohjeita.

Liputus
Merikarhut noudattavat Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n voimassa olevaa huvialusten lippuohjetta sekä yhdistyksen omaa lippuohjetta. Veneiden peräliput nostetaan ja lasketaan yleisten liputusohjeiden mukaisesti.

Muualla kuin Jomalössä, ensimmäisenä satamaan saapuneen venekunnan tehtävänä on nostaa merikarhulippu sataman lippusalkoon. Lippu säilytetään lippusalkoon kiinnitetyssä tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa laatikossa. Lippua ei lasketa yöksi, vaan vasta viimeisen venekunnan jättäessä sataman.

Virallisina liputuspäivinä nostetaan salkoon Suomen lippu. Suomen lipun päivänä liputus alkaa juhannusaattona kello 18.00 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.00.

Veneen merikarhulippu ilmaisee, että veneen päällikkönä toimii Merikarhut-Sjöbjörnarna ry:n jäsen. Se ilmaisee myös jäsenen aseman yhdistyksessä. Merikarhulippuja ovat kunniakommodorin, kunniajäsenen, kutsutun jäsenen, kommodorin, varakommodorin, luottamus- ja toimihenkilön sekä jäsenen että satamamestarin liput.

Merikarhulippu pidetään nostettuna koko purjehduskauden kaikkina vuorokauden aikoina sekä satamassa että kulussa ollessa. Jokainen jäsen huolehtii siitä, että lippu on ehjä ja että jokaisessa veneessä on varalippu.

Ulkomailla purjehdittaessa on hyvien tapojen mukaista noudattaa kohteliaisuusliputusta koskevia ohjeita. Kohteliaisuuslipun kanssa ja paikalla samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä.

Mikäli vene luovutetaan yhdistykseen kuulumattomalle on merikarhulippu poistettava veneestä. Jos veneessä käytetään lippua ilman oikeutta, niin hallitus voi poistaa veneen rekisteristä määräajaksi tai pysyvästi  annettuaan omistajalle tilaisuuden antaa lausuntonsa ennen päätöksen tekemistä.

Rakennukset ja niiden käyttö
Purjehtijamajat ja -tuvat ovat yhteisiä kokoontumispaikkoja ja niitä on jokaisen jäsenen lupa käyttää saapumisajankohdasta riippumatta. Yöpyminen purjehtijamajoissa ja saunoissa on kielletty.

Majat ja saunat on pidettävä lukittuina. Kullakin jäsenellä on oikeus lunastaa numeroitu ura-avain yhdistyksen kansliasta. Avainta ei saa luovuttaa yhdistykseen kuulumattomalle.

Satamissa vierailevat merikarhut yöpyvät veneissään.

Saunat ja niiden käyttö
Saunavarauksen voi tehdä ainoastaan satamaan kiinnitetyn tai sataman vesialueelle ankkuroituneen veneen miehistö. Satamassa oleva merikarhu ei voi tehdä etukäteen varausta myöhemmin satamaan saapuvan merikarhun puolesta.

Saunavaraukset merkitään vieraskirjan saunavarausosaan. Saunavaraus on aina merkittävä kirjaan riippumatta siitä onko satamassa muita veneitä. Täytä kaikki sarakkeet selvällä, helposti luettavalla käsialalla. Saunamaksut laskutetaan ja tilastoidaan varauskirjan merkintöjen perusteella purjehduskauden päätyttyä.

Pyri aina varaamaan ensimmäinen vapaa vuoro.

Jos satamassa on illalla yhteissaunavuoro, tee selvä merkintä varauskirjaan, jos aiot saunoa yhteissaunavuorolla. Mikäli yhteissaunavuoroille ei ole yhtään varausta tuntia ennen yhteissaunomisen alkamista, vapautuvat yhteissauna-ajat varattavaksi normaaleina saunavuoroina.

Venekunnat, jotka ovat olleet satamassa jo aamulla, hoitavat saunomisensa yleensä ennen klo 16 etenkin sesonkiaikoina.

Saunavuoroa ei voi varata ennakkoon seuraavalle päivälle.

Saunomisaika venekuntaa kohden on yksi tunti, johon ei lueta kylmän saunan esilämmitysaikaa.

Merikarhu kunnioittaa saunassa olevan venekunnan saunarauhaa.

Löylyvetenä käytetään joko sadevesitynnyreistä tai veneen vesisäiliöstä saatavaa makeaa vettä. Meriveden käyttö löylyvetenä on aina kielletty. Kaivovesi on käyttökelpoista joissakin saarissa löylyvetenä isäntien ohjeistukseen perustuen.

Saunojen siisteydestä ja puhtaudesta huolehtiminen on ehdottoman tärkeätä. Saunoissa on välineet ja pesuaineet lauteiden, lattioiden ja ämpäreiden puhdistamista varten. Puhdistus ja pesu tehdään parhaiten saunan lämmityksen yhteydessä ja siisteys tarkistetaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Tuhkat on ehdottomasti poistettava tulipesästä ennen ensimmäistä lämmitystä ja siirrettävä sille varattuun kannelliseen astiaan.

Saunat ja saunarannat eivät ole tarkoitettuja pyykin ja astioiden pesupaikoiksi.

Saunan tulee saada kuivua saunakertojen välillä, joten kylmässä saunassa ei käydä aamupesulla.

Saunovan venekunnan on huolehdittava polttopuiden ja vesien, etenkin lämpimän veden riittävyydestä myös seuraaville saunojille. Ennen pois lähtöäsi huolehdi, että kiukaassa on sopiva tuli ja tuhkaluukku hiukkasen raollaan. Saunat on varustettu tuuletusluukuin jotka illan viimeinen saunoja jättää auki, jotta sauna käytön jälkeen kuivuisi ja tuulettuisi. Aamulla illan viimeinen saunoja huolehtii ainakin siivouksesta ja ovien sulkemisesta.

Hyvä tapa on myös pilkkoa riittävästi puita seuraavaa lämmittäjää varten, tyhjentää tuhkat kiukaan ja padan alta, huolehtia vesien täytöstä ainakin sesonkiaikoina sekä ladata sytykkeet kiukaan ja padan uuneihin.

Paloturvallisuus
Satamissamme ei ole voitu varautua kovinkaan tehokkaaseen palontorjuntaan. Tämän vuoksi on kaikessa tulenkäsittelyssä saarillamme ja niillä olevissa rakennuksissa noudatettava erityistä varovaisuutta. Avotulen teko saarillamme on pääsääntöisesti kielletty. Poikkeuksena saarelle rakennettu pysyvä ja kiinteä nuotiopaikka, joka on asianmukaisesti merkitty ja suojattu. Tällöinkin tulee ottaa huomioon viranomaisten antamat metsäpalovaroitukset, joiden aikana avotulta ei saa saarissa tehdä edes em. avotulipaikoille. Kiinteiden grillauspaikkojen, saarten omien grillien sekä veneistä tuotujen grillien käytössä on aina noudatettava erityistä varovaisuutta samoin kuin tupakoinnissa maastossa. Kiinteissä ja siirrettävissä grilleissä saa käyttää vain grillihiiliä, ei koskaan polttopuita. Kertakäyttögrillit rinnastetaan avotuleen. Sammal- ja turvepalo saattaa kyteä pitkään kenenkään huomaamatta ja leimahtaa metsäpaloksi veneiden jätettyä sataman. Erityistä huolellisuutta on noudatettava tyhjennettäessä tulipesistä tuhkaa ja siirrettäessä sitä tuhka-astioihin.

Koska lähes kaikki saunamme ja purjehtijatupamme on varustettu akkusähköllä, niin normaalitilanteissa turvaudumme niiden avulla tehtyyn valaistukseen. Kynttilöitä ja tuikkuja voidaan käyttää valvotuissa olosuhteissa ja varovaisuutta noudattaen. Sama koskee öljylamppuja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä palamisalustojen kuumuuden kestoon. Ulkoroihujen polttaminen on rajoitettu satamissa järjestettäviin erikoistapahtumiin.

Kokkojen ja roskanuotioiden polttamisesta vastaavat saari-isännät, jotka hankkivat näihin mahdollisesti tarvittavat luvat.

Lähekkäin sijaitsevat veneet saattavat myös muodostaa paloturvallisuusriskin toisilleen. Tästä syystä jo katsastusmääräystenkin mukaisten venekohtaisten palontorjuntavälineiden on aina oltava moitteettomassa kunnossa ja helposti saatavissa.

Muu turvallisuus
Jokaisesta satamasta löytyy turvallisuusohje, joka palvelee merikarhuja eri hätätilanteissa. Ohjeeseen on syytä tutustua etukäteen eri satamissa.

Jotta ei syntyisi vahinkoja veneiden liikkuessa satama-alueella, uintia näillä alueilla tulisi turvallisuussyistä välttää.

Koska yhdistys ei voi kantaa vastuuta mahdollisista vahingoista, joita satamissamme saattaa sattua talkootöissä, tulipalossa tai satamalaitteiden pettäessä, on jäsenistön syytä huolehtia siitä, että heitä koskevat henkilö-, vene- ja vapaa-ajan vakuutukset ovat kunnossa.

SPV:n jäsenseurojen jäsenillä on SPV:n ryhmätapaturmavakuutussuoja. Merikarhuilla on jäsenistölle miehistöineen talkoovakuutus.

Veneiden päälliköiden on aina myös varauduttava äkillisiin säätilan muutoksiin. Jotkut satamistamme ovat ongelmallisia tiettyjen tuulensuuntien osalta ja joissakin satamissa saattaa voimakas pumppausilmiö aiheuttaa hankaluuksia.

Luonnonsuojelu
Saariston luonto kamppailee vaikeissa olosuhteissa ja on herkkää, haavoittuvaa ja hitaasti korjaantuvaa. Koska satamamme ovat aika-ajoin kovassakin käytössä, on meillä erityinen syy huolehtia niiden luonnosta.

Sammalistoa ja hentoa kasvillisuutta on varottava ja käytettävä polkuja. Kasvavia puita ei saa kaataa eikä oksia taittaa. Saunavastojen teko ei ole luvallista. Kukat jätämme niin ikään poimimatta, jolloin niistä on eniten iloa meille kaikille.

Erityistä varovaisuutta on noudatettava liikuttaessa saarillamme ja satama-alueilla lintujen pesintäaikana ja poikasten ollessa pieniä. Joillakin saarillamme on jopa lintujen rauhoitusalueita.

Lemmikkieläimet on luonnollisesti aina pidettävä asianmukaisesti kytkettyinä liikuttaessa niiden kanssa saarillamme.

Kalastus
Perinteisesti on lasten pienimuotoinen kalastus ja onginta sallittua satama-alueella. Virvelin käyttö satama-alueella on turvallisuussyistä aina kiellettyä. Muutoin on kalastus hyväksyttävää, kun se tapahtuu satamassa oleskelijoita häiritsemättä.

Satamarauha
Jokainen meistä pyrkii löytämään ainutlaatuisesta satamaverkostostamme rauhaa kiireisen elämän vastapainoksi. Niinpä merikarhu kunnioittaa jokaisen jäsenen ja venekunnan toivomusta saada nauttia sataman rauhasta. Satamissamme esiinnytään rauhallisesti, turhaa melua tuottamatta. Kello 23:n jälkeen satama hiljenee. Jollien perämoottoreiden käyttö satama-alueella on kielletty. Samoin on kielletty generaattoreiden käyttö sekä venemoottoreiden tyhjäkäyttö.

Veneiden fallit tulee sitoa siten, etteivät ne pääse tuulessa hakkaamaan.

Koiria on veneissä nykyään runsaasti. Omistajien on huolehdittava siitä, etteivät ne haukunnallaan häiritse sataman rauhaa.

Satamissamme tapaamme ystäviämme, vaihdamme kuulumisia ja seurustelemme heidän kanssaan. Yhdistyksemme järjestäessä saarillamme yhteisiä tilaisuuksia seurustelu saattaa muodostua sangen vilkkaaksikin. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm kevät- ja syystapaamiset, juhannusjuhlat sekä purjehduskauden kohokohta, yhdistyksen kesäkokous. Näissä tilaisuuksissa toivotaan kaikkien viihtyvän eikä ilonpitoa tule pitää häiriönä.

Yleinen siisteys
Jokaisen jäsenen velvollisuus on suojella yhdistyksen omaisuutta sekä noudattaa hyvää järjestystä ja ehdotonta siisteyttä. Jätteiden vienti maihin, saaren käymälöihin tai upottaminen mereen on ehdottomasti kielletty.

Ulospumppaavan käymälän käyttö satamassa on kielletty. Samoin on kielletty kemiallisen käymälän tyhjentäminen saaren käymälöihin koska niissä käytetty kemikaali pysäyttää kompostoivan käymälän luonnonmukaisen maatumisprosessin. Kuorikekäymälöihin kesän mittaan kasvavat ”keot” on aina tarvittaessa kaadettava ja tasoitettava eikä kenenkään tarvitse odottaa, että joku toinen huolehtii siitä. Tyhjentynyt kuorikesäkki on korvattava täysinäisellä.

Koirien ulkoiluttamisen yhteydessä syntyvät jätökset kerätään pois.

Rannat ja metsät on myös pidettävä siistinä. Satamaisännät järjestävät yleensä keväisin risujen ja rantaroskien keräämistalkoot, mutta itse kukin voi huomatessaan poimia roskat ja kantaa ajopuut ja tuulenkaatamat saunoille poltettaviksi.

Ja ennen kuin irrotat kiinnitysköydet, mieti vielä: ”Mitä teinkään tällä kertaa merikarhusatamani hyväksi?”

Merikarhut esimerkkinä muille
Merikarhulippu veneessä velvoittaa. Toimikaamme hyvänä esimerkkinä muille, missä sitten veneinemme liikummekin. Täten omalta osaltamme turvaamme saaristomme säilymisen ainutlaatuisena, jatkuvasti uusia elämyksiä antavana vapaa-ajan viettopaikkana niin meille kuin tulevillekin purjehtijapolville.

Vahvistettu hallituksen kokouksessa 6.10.2015