MERIKARHUJEN TOIMINTAOHJEISTUS 

​Yleistä 

Merikarhut-Sjöbjörnarna ry:n jäsenistö koostuu aktiivisista matkapurjehtijoista, jotka haluavat tukea luontoa varjelevaa ja saariston kulttuuriympäristöä säilyttävää veneilyä.  Yhdistys kannustaa jäseniään liikkumaan merellä energiataloudellisesti.  

Jäsenistömme noudattaa hyviä merimiestapoja, käyttäytyy kohteliaasti ja muut huomioiden merellä ja satamissa, sekä auttaa parhaansa mukaan hädässä olevia merenkulkijoita.  

Merikarhuhenki on toimintakulttuurimme ytimessä, ja sen rakennusaineksia ovat edellä mainittujen arvojen lisäksi 

• “Merikarhut on talkoilla tehty!” -motto  
• Merikarhujen satamakäyttäytyminen 
• ”Satama ei ole koskaan täynnä”-periaate 

Merikarhulippu veneessä velvoittaa; jokainen meistä edustaa Merikarhuja ja toiminnallaan muokkaa yleistä käsitystä Merikarhuista.  

Organisaatio 

Yhdistyksen toimintaa johtaa 12-jäseninen hallitus käyttäen apunaan eri toimikuntia. Satamien toimivuudesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä vastaavat kullekin satamalle erikseen nimetyt isännät ja emännät, jotka tekevät suuriarvoista työtään vapaaehtoisesti ja korvauksetta kuten toimikuntien ja hallituksen jäsenet.  

Toimisto 

Yhdistyksen toimisto on Helsingissä osoitteessa Laivasillankatu 12, 00140 Helsinki, puhelin +358 50 512 7363, sähköposti: info@merikarhut.fi.  

Viestintä 

Yhdistyksen virallinen viestintä tapahtuu kotisivuilla osoitteessa www.merikarhut.fi sekä uutiskirjeissä ja vuosittain ilmestyvässä Merikarhukirjassa.  

Voit myös seurata merikarhut_sjobjornarna -tiliä Instagramissa. 

Yhdistyksen jäsenet pitävät yllä myös erilaisia epävirallisia merikarhuryhmiä Facebookissa. 

Merikarhusatamat 

Merikarhusatamat ovat matkapurjehdussatamia, joissa yhtäjaksoinen oleskelu tulee rajoittaa, pakottavia olosuhteita lukuun ottamatta, korkeintaan kolmeksi vuorokaudeksi. 

Satamissa vierailevat merikarhut yöpyvät veneissään. Yöpyminen rakennuksissa sekä telttailu on kielletty.  

Purjehtijamajat ja -tuvat ovat yhteisiä kokoontumispaikkoja ja niitä on jokaisen jäsenen lupa käyttää saapumisajankohdasta riippumatta. Lemmikkieläimet pidetään rakennusten ulkopuolella, jotta allergisetkin jäsenet voivat käyttää sisätiloja. 

Majat ja saunat on pidettävä lukittuina. Kullakin jäsenellä on oikeus lunastaa numeroitu ura-avain yhdistyksen toimistosta. Avainta ei saa luovuttaa yhdistykseen kuulumattomalle. 

Merikarhuvene, päällikkö ja miehistö 

Veneiden tunnistamiseksi merikarhusatamissa tulee veneen nimen olla nähtävissä myös maista käsin ja merikarhulipun on aina oltava nostettuna ks. Liputusohjesääntö. 

Veneen kantaessa yhdistyksen lippua on yhdistyksen jäsenen oltava sen päällikkönä. Veneen miehistön muodostaa ensisijaisesti päällikön perhe. Veneen päälliköllä on kuitenkin oikeus tuoda veneessään merikarhusatamiin myös vieraitaan, joiden käyttäytymisestä hän on tällöin vastuussa.  

Merikarhusatamia ei ole tarkoitettu käytettäväksi kaupallisiin tarkoituksiin, eikä muihin edustustarkoituksiin taikka liiketuttavien kestitykseen. Aktiivinen sponsoreiden tms. hyväksi toimiminen (liput, banderollit, esitteet, näytteiden jako, tilaisuudet yms.) ei missään muodossa ole sallittua Merikarhujen satamissa.  

Tämän ohjeistuksen rinnalla on voimassa ”Merikarhuveneet” -ohjeistus, josta löytyy myös nk. suurten pursien toimintamalli ja rajoitukset. 

Yksityisalue vs. jokaisenoikeus 
Yhdistyksen omistamia tai sen hallinnassa olevia saaria on pääsääntöisesti pidettävä pihapiiriin rinnastettavina yksityisalueina. Jokaisenoikeus ei oikeuta kiinnittymään varsinaiselle satama-alueellemme ja satamalaitteisiin eikä muutenkaan sellaiseen paikkaan, jossa se tapahtuu häiriten pihapiiriämme. Pihapiiri muodostuu mm. saunoista, rakennuksista, grillikatoksista, vessoista ja istumaryhmistä. 

Mikäli satamaan kiinnittyneessä veneessä ei ole merikarhuviiriä tai vene ei ole merikarhurekisterissä, tulee asiaa tiedustella kohteliaasti veneen päälliköltä. Ellei veneellä ole oikeutta käyttää merikarhusatamaa, pyydetään venettä kohteliaasti ja ystävällisesti poistumaan. Tässä yhteydessä tulee kertoa lähimmän turvallisen yleisesti käytössä olevan sataman sijainti. Kohteliaana ja muut veneilijät huomioonottavana merikarhu pyrkii kaikin tavoin huolehtimaan, että poiskäännyttämistilanne ei eskaloidu ja aiheuta turhaa mielipahaa. Ketään ei saa käännyttää satamastamme pois, mikäli kyseessä on hätätapaus.

Satamaan saapuminen ja kiinnittyminen 

Merikarhut ylläpitävät painetussa muodossa ja verkossa jäsenilleen ohjeita satamistamme. Viimeisimpien tietojen mukaiset päivitykset karttasivuihin ja teksteihin löytyvät merikarhut.fi -verkkosivuilta kirjautumisen takaa olevasta osasta, josta löytyvät myös kännykkään ja tablettiin soveltuvat pdf-versiot. 

Pääsääntöisesti kulkusyvyys kaikkiin satamiimme riittää 2,0 m syväyksen omaavalle veneelle vielä vedenkorkeudella noin –20 cm. Poikkeuksena on Virluodon lounainen sisääntulo, missä maksimi kulkusyvyys keskivedellä on 1,8 m. Jos veneen syväys on yli 2,0 m, on noudatettava äärimmäistä varovaisuutta tai vältettävä kokonaan satamia, jotka on listattu Satamakäsikirjassa ja merikarhut.fi -sivustolla. 

Lue lähestymisohjeet tarkkaan etukäteen 
Ole erityisen varovainen etenkin, jos reitti satamaan ja kiinnittyminen siellä on vierasta. Ohjeita huolellisesti noudattamalla ja varovaisuudella ovat reitit satamiimme turvallisia. 

Satamakäsikirja on vain neuvoa-antava ohjekirja, ja siinä sekä muissa Merikarhujen aineistossa esitettävät väylien ulkopuoliset tiedot ja reitit ovat täysin epävirallisia. Niiden seuraamisesta kantaa vastuun aina veneen kippari. Merikarhut eivät takaa esitettyjen tietojen täyttä oikeellisuutta eivätkä ota vastuuta näiden oikeellisuudesta tai reiteissä tai viitoituksissa tapahtuneista muutoksista, kuten viittojen puuttumisesta tai siirtymisestä. Navigoitaessa on aina käytettävä asianmukaisia merikarttoja.  

Saavuttaessa satamaan on nopeutta alennettava niin, ettei rantautumisesta ole haittaa ja vaaraa muille satamassa oleville. Suurin sallittu nopeus satama-alueella on 4 solmua.  

Purjein saapuvien on syytä koota purjeensa hyvissä ajoin ennen satama-allasta ja rantauduttava käyttäen moottoria, mikäli veneessä sellainen on. 

Riittävän monta lepuuttajaa on varattava valmiiksi jo ennen rantautumista. 

Merikarhusatama ei ole koskaan täysi 
Satamaan tulevia veneitä on autettava niin kiinnityspaikan valinnassa kuin myös veneen kiinnityksessä. Sataman täyttyessä muutetaan veneiden ja kiinnitysköysien paikkoja siten, että sataman kapasiteetti tulee käytettyä mahdollisimman tehokkaasti ja tarvittaessa autetaan saapuvat veneet sopiviin paikkoihin toiseen riviin.  

Yöllä on satamaan saavuttava siten, ettei siitä aiheudu häiriötä muille. Täydessä satamassa syntynee vähiten häiriötä jäämällä yöksi ankkuriin tai kiinnittymällä haalauspoijuun, mikäli satamassa on sellainen.  

Satamien poijuihin voi yleensä kiinnittyä useampikin vene, mutta vallitsevat ja ennustetut olosuhteet tulee ottaa huomioon kuormitettaessa poijuja. Poijuun ja satamalaitteisiin kiinnittyminen on aina kipparin vastuulla. 

Peräankkurin käyttö kuuluu jokaisen veneen päällikön ja miehistön perusosaamiseen.  
Satama-alueella ankkuroidun tai haalauspoijussa olevan veneen tulee pimeän aikana käyttää ankkurivaloa. 

Kiinnityttäessä poijuun tai siitä lähdettäessä on erityisesti huolehdittava kiinnitysköysien oikeasta kireydestä siten, etteivät samaan poijuun mahdollisesti kiinnittyneet toiset veneet kolhiudu rantaan. 

Merkinnät sataman vieraskirjaan 

Päällikön ensimmäisiä toimenpiteitä rantautumisen jälkeen on merkitä painokirjaimin vieraskirjaan saapumispäivä, veneen nimi, seura, oma nimi sekä miehistön lukumäärä tai veneen henkilömäärä yhteensä ja jäsennumero. Jos satamassa ollaan pitempään kuin yksi yö, on toivottavaa, että myös lähtöpäivä merkitään vieraskirjaan. 

Myös laiturisähkön käyttö merkitään vieraskirjaan.  

Kirjan jälkimmäinen osa on samalla saunan varauskirja, johon saunojan on ehdottomasti tehtävä asianmukaiset merkinnät, ks. Saunavuoron varaamisessa huomioon otettavaa. 

Vieraskirjan tiedoista kootaan vuosittain satamakohtaiset tilastot, joita käytetään kehittämissuunnitelmia laadittaessa. 

Ohjeita luonnon suojeluun, yleiseen viihtyvyyteen sekä turvallisuuteen merikarhusatamissa 

Yhdistys haluaa olla ympäristöystävällisen veneilyn edelläkävijä. Yhdistyksen satamapaikoissa jäsenet ja heidän vieraansa haluavat aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Maastossa liikkuminen keskitetään poluille, koska saaristoluonto kuluu herkästi ja palautuu hitaasti.  

Eläimiä, esimerkiksi pesiviä lintuja, ei häiritä. Merikarhut kunnioittavat myös joillakin saarillamme olevia lintujen rauhoitusalueita. Lemmikkieläimet pidetään asianmukaisesti kytkettyinä liikuttaessa niiden kanssa saarillamme. Koirien jätökset siivotaan pois. 

Koska jäsenemme haluavat kiinnittää erityistä huomiota vesiensuojeluun, he esimerkiksi tiskaavat tiskipaikoilla tai toimittavat tiskivedet maihin yhdistyksen satamissa.  

Ulospumppaavan käymälän käyttö satamassa on kielletty. Samoin on kielletty kemiallisen käymälän tyhjentäminen saaren käymälöihin koska niissä käytetty kemikaali pysäyttää kompostoivan käymälän luonnonmukaisen maatumisprosessin.  

Kuorikekäymälöihin kesän mittaan kasvavat ”keot” on aina tarvittaessa kaadettava. Tyhjentynyt kuorikesäkki on korvattava täysinäisellä.  

Puuceehen ei jätetä mitään ylimääräistä. Erikseen mainittakoon, että maatuviakaan koirankakkapusseja ei saa heittää käymälöihin, koska ne eivät maadu saariolosuhteissa. Viemme siis kaikki roskat, wc-paperia lukuun ottamatta, mennessämme pois kuivikekäymälästä ja merikarhusatamasta. 

Yhdistyksen satamiin ei jätetä roskia, vaan jäsenet kuljettavat jätteet pois. Saariston jätehuoltoa jäsenet voivat tukea esimerkiksi kuljettamalla jätteensä mantereelle asti ja liittymällä Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäseniksi.  

Rannat ja metsät pidetään siistinä. “Talkoilla tehty” -mottoa muistaen voi esimerkiksi huomatessaan poimia merentuomia tai muita roskia ja viedä ne pois saaresta, kantaa ajopuut ja tuulenkaatamat saunoille poltettaviksi, tai poistaa kurtturuusua ja vastaavia vieraslajikkeita. 

Kalastus ja uiminen 
Perinteisesti on lasten pienimuotoinen kalastus ja onginta sallittua satama-alueella. Virvelin käyttö satama-alueella on turvallisuussyistä aina kiellettyä. Muutoin on kalastus hyväksyttävää, kun se tapahtuu satamassa oleskelijoita häiritsemättä. 

Uitaessa Merikarhusatamassa veneen perästä tai muutoin satama-alueella, on uimarin (alaikäisen tapauksessa myös uimarista vastuussa olevan aikuisen) huomioitava, että uimareiden havaitseminen kesken rantautumis- ja irtautumismanöövereiden on haastavaa. Onnettomuuksien välttämiseksi uimisessa satama-alueella on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta ja pysyä poissa satamaan saapuvien ja sieltä lähteviä veneitä reiteiltä. 

Satamarauha 
Jokainen meistä pyrkii löytämään ainutlaatuisesta satamaverkostostamme rauhaa kiireisen elämän vastapainoksi. Satamissamme tapaamme ystäviämme, vaihdamme kuulumisia ja seurustelemme heidän kanssaan.  

Merikarhu miehistöineen kunnioittaa toisia venekuntia ja käyttäytyy satamissa kohteliaasti ja rauhallisesti, turhaa melua tuottamatta. 

• Veneiden fallit tulee sitoa siten, etteivät ne pääse tuulessa hakkaamaan. 
• Koirien omistajien on huolehdittava siitä, etteivät ne haukunnallaan häiritse sataman rauhaa. 
• Polttomoottorikäyttöisten perämoottoreiden käyttö sekä generaattoreiden käyttö satama-alueella on kielletty 24/7. Samoin on kielletty venemoottoreiden tyhjäkäyttö. 

Kello 23:n jälkeen satama hiljenee. 

Yhdistyksemme järjestäessä saarillamme yhteisiä tilaisuuksia seurustelu saattaa muodostua sangen vilkkaaksikin. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm kevät- ja syystapaamiset, juhannusjuhlat sekä purjehduskauden kohokohta, yhdistyksen kesäkokous. Näissä tilaisuuksissa toivotaan kaikkien viihtyvän eikä ilonpitoa tule pitää häiriönä. 

Tulen ja tuhkien käsittely, grillaaminen ja paloturvallisuus 

Satamissamme ei ole voitu varautua kovinkaan tehokkaaseen palontorjuntaan, minkä vuoksi kaikessa tulenkäsittelyssä ja tupakoinnissa on noudatettava erityistä varovaisuutta. 

Erityistä huolellisuutta on noudatettava tyhjennettäessä tulipesistä ja grilleistä tuhkaa ja siirrettäessä sitä tuhka-astioihin, tai tyhjennettäessä tuhka-astioita. Sammal- ja turvepalo saattaa kyteä pitkään kenenkään huomaamatta, ja leimahtaa metsäpaloksi veneiden jätettyä sataman. 

Avotulen teko saarillamme on pääsääntöisesti kielletty. Poikkeuksena saarelle rakennettu pysyvä ja kiinteä nuotiopaikka, joka on asianmukaisesti merkitty ja suojattu. Tällöinkin tulee ottaa huomioon viranomaisten antamat maastopalovaroitukset, joiden aikana avotulta ei saa saarissa tehdä edes em. avotulipaikoille.  

Kiinteiden grillauspaikkojen, saarten omien grillien sekä veneistä tuotujen grillien käytössä on aina noudatettava erityistä varovaisuutta. Kertakäyttögrillit rinnastetaan avotuleen. Kiinteissä ja siirrettävissä grilleissä saa käyttää vain grillihiiliä, ei koskaan polttopuita.  

Saarissa olevien kaasugrillien puhdistamisesta grillin pohjaa ja rasvakeräysastiaa myöten huolehtii kukin käyttäjä grillauksen jälkeen huomaavaisuudesta seuraavaa grillaaja kohtaan. Tämä ehkäisee myös ruoan tähteiden ja rasvan kertymisen grillin pohjalle, ja ehkäisee leimahduspaloja.  

Koska lähes kaikki saunamme ja purjehtijatupamme on varustettu akkusähköllä, niin normaalitilanteissa turvaudumme niiden avulla tehtyyn valaistukseen. Kynttilöitä ja tuikkuja voidaan käyttää valvotuissa olosuhteissa ja varovaisuutta noudattaen. Sama koskee öljylamppuja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä palamisalustojen kuumuuden kestoon.  

Kokkojen ja roskanuotioiden polttamisesta vastaavat saari-isännät, jotka hankkivat näihin mahdollisesti tarvittavat luvat. Samoin ulkoroihujen polttaminen on rajoitettu satamissa järjestettäviin erikoistapahtumiin. 

Lähekkäin sijaitsevat veneet saattavat myös muodostaa paloturvallisuusriskin toisilleen. Tästä syystä jo katsastusmääräystenkin mukaisten venekohtaisten palontorjuntavälineiden on aina oltava moitteettomassa kunnossa ja helposti saatavissa. 

Yleiset turvallisuusohjeet ja sään huomioiminen 

Jokaisesta satamasta löytyy turvallisuusohje, joka palvelee merikarhuja eri hätätilanteissa. Ohjeeseen on syytä tutustua etukäteen eri satamissa. 

Koska yhdistys ei voi kantaa vastuuta mahdollisista vahingoista, joita satamissamme saattaa sattua talkootöissä, tulipalossa tai satamalaitteiden pettäessä, on jäsenistön syytä huolehtia siitä, että heitä koskevat henkilö-, vene- ja vapaa-ajan vakuutukset ovat kunnossa. SPV:n jäsenseurojen jäsenillä on SPV:n ryhmätapaturmavakuutussuoja. Merikarhuilla on jäsenistölle miehistöineen talkoovakuutus, joka on voimassa virallisten talkoiden yhteydessä. 

Veneiden päälliköiden on aina myös varauduttava äkillisiin säätilan muutoksiin. Jotkut satamistamme ovat ongelmallisia tiettyjen tuulensuuntien osalta ja joissakin satamissa saattaa voimakas pumppausilmiö aiheuttaa hankaluuksia. 

“Merikarhut on talkoilla tehty!” 

Mottomme mukaisesti merikarhun tulee kantaa kortensa kekoon, ja osallistua kiinteistöjemme rakentamiseen, kunnostamiseen ja ylläpitoon liittyviin töihin.  

Satamissa on yhteisiä talkoopäiviä pitkin purjehduskautta, joihin kaikki jäsenet ovat tervetulleita. Lisäksi isännät ja emännät jättävät kävijöitä varten kirjallisia ohjeita, jotta voimme omatoimisesti helpottaa satamaisäntien ja emäntien työtä myös silloin, kun satamassa ei ole virallisia merikarhutalkoita.  

Ennen kuin irrotat kiinnitysköydet, mieti vielä: ”Mitä teinkään tällä kertaa merikarhusatamani hyväksi?” 

Liputusohjesääntö 

Merikarhut – Sjöbjörnarna ry:n jäsenet noudattavat Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n Liputusohjetta. 

Liputus satamissa 
Ensimmäinen satamaan saapunut venekunta nostaa merikarhulipun sataman lippusalkoon. Lippua ei lasketa yöksi. Lippu on osoituksena siitä, että satamassa on merikarhuveneitä. Lähtiessään satamasta viimeinen venekunta laskee lipun. 

Virallisina liputuspäivinä nostetaan salkoon Suomen lippu. Liputus alkaa klo 08 ja päättyy auringon laskiessa tai viimeistään klo 21. Suomen lipun päivänä liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21. 

Poikkeussatamat sääntöön liputuksesta ovat Jomalö ja Husö 
Jomalössä Ahvenanmaalla Merikarhut ovat Bergendahlien luona vieraina, merikarhulippu tai Suomen lippu nostetaan vain heidän luvallaan. 

Husö Ahvenanmaalla on vuokrattu kohde, jossa kevään ensimmäinen kävijä nostaa viirin ja isännät huolehtivat sen laskemisesta syksyllä. 

Lippuja säilytetään lippusalkoon kiinnitetyssä tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa laatikossa.  

Perälippu 
Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti: 

• kulussa oltaessa koko ajan vuorokauden ajasta riippumatta 
• muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 
• juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. 
• miehittämättömässä veneessä ei pidetä lippua. 

Merikarhusatamissa perinteisesti vanhin paikalla oleva jäsen antaa tarvittaessa äänimerkin samanaikaista lipunlaskua varten. 

Merikarhuviiri ja muut viirit veneissä 
Viirit nostetaan pääsääntöisesti oikeanpuoleisen saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Vasemmanpuoleinen saalinki on merkinantosaalinki. 

Viirit pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. 
Viirit ovat arvojärjestyksessä 

1. perälipusta johdetut viirit ja liput 
2. liittojen ja yhdistysten viirit ja liput 
3. henkilö-, vene- ja ns. varustamoviirit 

Merikarhuviirejä ovat kunniakommodorin, kunniajäsenen, kutsutun jäsenen, kommodorin, varakommodorin, luottamus- ja toimihenkilön, jäsenen ja satamamestarin viirit. Merikarhuviiri osoittaa, että veneen päällikkönä toimii Merikarhut – Sjöbjörnarna ry:n jäsen ja että vene on asianmukaisesti merkitty yhdistyksen rekisteriin. 

Merikarhuviirin paikka on veneessä isonmaston tai vastaavan oikeanpuoleisen saalingin alla. Viiri pidetään nostettuna koko purjehduskauden kaikkina vuorokauden aikoina sekä satamassa että kulussa ollessa. Merikarhuviirin tulee olla puhdas ja ehjä. Jokainen jäsen huolehtii siitä, että veneessä on varaviiri. 

Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoislippu, ns. kohteliaisuuslippu oikeanpuoleisen saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Merikarhuviiri siirretään näin ollen vasemmanpuoleiseen saalinkiin. Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä. Matkan aikana kohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laskemista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen. Kohteliaisuuslippu poistetaan viimeistään saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan satamaan. 

Merikarhuviiriä ei saa luovuttaa henkilölle, joka ei ole yhdistyksen jäsen. Jos venettä lainataan henkilölle, joka ei ole yhdistyksen jäsen, on merikarhuviiri poistettava saalingista. 

Jos veneessä käytetään lippua ilman oikeutta, niin hallitus voi poistaa veneen rekisteristä määräajaksi tai pysyvästi annettuaan omistajalle tilaisuuden antaa lausuntonsa ennen päätöksen tekemistä. 

Juhlaliputus 
Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä tai muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. Juhlaliputus nostetaan pääsääntöisesti merikarhujen juhlatilaisuuksissa samanaikaisesti esim. toimihenkilön antaessa äänimerkin. 

Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään. Viestilippujen järjestys on keulasta lukien: 
A, B, C, 1, D, E, F, 2, G, H, I, 3, J, K, L, 4, M, N, O, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 

Juhlaliputus kiinnitetään perässä perälipun tason alapuolelle siten, että mastosta perään johdetut liput ovat oikein päin eivätkä ylösalaisin. Suomessa on tapana jättää lippu X pois, koska se muistuttaa Suomen lippua. Samoin jätetään lippu T pois, koska se muistuttaa Ranskan lippua. Myöskään pitkiä vastausviirejä ei käytetä. Viestilippujen joukkoon ei pidä laittaa muita lippuja tai viirejä. 

Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan yleensä perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä. 

Merikarhujen saunaohjeet 

Nämä ohjeet on annettu, jotta merikarhuilla olisi mahdollisuus nauttia rattoisista kylvyistä ja hyvistä löylyistä. 

• Merikarhu kunnioittaa saunassa olevan venekunnan saunarauhaa. 
• Sesonkiaikana kaikissa merikarhusatamissa on käytössä yhteissaunavuorot, joiden tavoitteena on varmistaa, että kaikki ennen klo 20 satamaan saapuvat pääsevät halutessaan saunaan. Useamman saunan satamissa ilmoitetaan saunakirjassa tai ilmoitustaululla, missä saunassa yhteissaunavuorot järjestetään. 
• Talkoosaunat ja muut yhteiset tapahtumat toteutetaan saunomisen osalta isäntien ohjeistuksen mukaan.  
• Saunat ja saunarannat eivät ole tarkoitettuja pyykin ja astioiden pesupaikoiksi. 

• Saunan tulee saada kuivua saunakertojen välillä, joten kylmässä saunassa ei käydä pesulla eikä muutenkaan kastella kylmää saunaa tai pesuhuonetta. 

Saunavuoron varaamisessa huomioon otettavaa 

Saunavarauksen voi tehdä ainoastaan satamaan kiinnitetyn tai sataman vesialueelle ankkuroituneen veneen miehistö. Saunavuoron saa varata vain omalle venekunnalleen. Satamaan myöhemmin tulevalle kaverille ei saa varata saunavuoroa. Varaa saunavuoro saunan varauskirjasta riippumatta siitä, onko satamassa muita veneitä. Varmista, onko saunassa illalla yhteissaunavuoro klo 21–23, katso tarkemmin kappale “Kaikissa Merikarhusatamissa on käytössä yhteissaunavuorot”.  

Saunavaraukset merkitään vieraskirjan saunavarausosaan. Täytä kaikki sarakkeet selvällä, helposti luettavalla käsialalla. Jäsennumerosi on tärkeä tieto toimistolle, joten se on aina merkittävä selvästi. Talkoo- ja yhteisvuoroista ei peritä saunamaksua. 

• Saunomisaika on yksi tunti venekuntaa kohti. Päivän ensimmäinen saunoja lämmittää saunan ennen varaamaansa saunomisaikaa. 
• Merikarhu ottaa aina muut huomioon, joten pyri aina varaamaan ensimmäinen vapaa vuoro. Tyhjien tuntien jättäminen saunavuorojen väliin on polttopuiden tuhlausta. Lisäksi se heikentää myöhemmin satamaan saapuvien venekuntien mahdollisuutta saada saunavuoro. 
• Saunavuoron saa varata vain samalle päivälle tai illalle. Seuraavien päivien vuorot ovat varattavissa ao. päivänä.  
• Venekunnat, jotka ovat olleet satamassa jo aamulla, hoitavat saunomisensa ennen klo 16 etenkin sesonkiaikoina.  

Kaikissa Merikarhusatamissa on käytössä yhteissaunavuorot
Kaikissa merikarhusatamissa on käytössä yhteissaunavuorot  
kesä-, heinä- ja elokuussa joka päivä; 
touko- ja syyskuussa yhteissaunavuorot ovat vain perjantaisin ja lauantaisin. 

Yhteissaunavuoro naisille on klo 21–22, miehille klo 22–23. 

Jos aiot saunoa yhteissaunavuorolla, varmista useamman saunan satamassa mikä saunoista on yhteissaunakäytössä. Tee selvä merkintä varauskirjaan: 
Alkuun merkintä MK-sauna ja veneiden nimet. 
Ilmoitus yhteisvuoroon osallistumisesta kirjataan saunakirjaan klo 20 mennessä.  

• Mikäli osallistujia on vain yksi tai kaksi venettä klo 20 mennessä, muuttuvat saunavuorot ilmoittautuneiden yksityisvuoroiksi. 
• Mikäli yhteissaunavuoroille on vain yksi tai ei yhtään varausta tuntia ennen yhteissaunomisen alkamista eli klo 20, ovat vapaaksi jääneet yhteissauna-ajat tällöin varattavissa normaaleina saunavuoroina. 

Yhteissaunavuoroillakin saunan lämmitys ja siistiminen hoidetaan normaalien merikarhujen saunakäytäntöjen mukaisesti ks. Merikarhu ja saunan lämmittämisen taito. 

Merikarhu ja saunan lämmittämisen taito 

Kaikki saunojat 

• Pilko kiuasklapeja (ei tikkuja) omaa saunavuoroasi varten, ja mielellään toinen mokoma, jotta seuraava saunoja pääsee alkuun. Puuvarastossa olevat haloista oikeanmittaisiksi pätkityt puut ovat pilkkomatta yleensä liian paksuja palaakseen kunnolla. 
• Löylyvetenä käytetään joko sadevesitynnyreistä tai veneen vesisäiliöstä saatavaa makeaa vettä. Meriveden käyttö löylyvetenä on aina kielletty. Kaivovesi on käyttökelpoista joissakin saarissa löylyvetenä isäntien ohjeistukseen perustuen. 
• Seurueesi peseydyttyä kuivaa pesuhuoneen penkit ja lattia vetämällä vesi viemärikouruun saunan varusteisiin kuuluvalla lattialastalla. 

• Huolehdi siitä, että saunavuorosi päättyessä kiukaassa on kohtalainen tuli, pari klapia ja tuhkaluukku sopivasti raollaan. Pääosa palamisilmasta pesään tulee tuhkaluukun kautta ja arinan läpi. Jos jätät pesään paljon puita ja kovan tulen, sauna on seuraavalle saunojalle liian kuuma. Seuraava saunoja saa kyllä kovemmat löylyt nopeasti puita lisäämällä, mutta saunan jäähdyttäminen on lähes mahdotonta. 
• Padan alla ei tarvita jatkuvaa tulta. Huolehdi kuitenkin siitä, että seuraavalle saunojalle on riittävästi kuumaa vettä. Mikäli teet padan alle tulen, jätä pata n. 7–10 cm vajaaksi, jotta vesi ei kiehu yli. 
• Jos saunalla on käytössä kaivovesi, saunavuoron päätteeksi kaikki pumpattavat astiat tulee olla täynnä vettä seuraavalle saunojalle. 
• Jätä saunan ja pesuhuoneen välinen ovi raolleen, jotta sauna tuulettuisi ja pesuhuone kuivuisi paremmin seuraavaa saunojaa varten. 
• On kohteliasta ilmoittaa seuraavalle saunojalle, että sauna on vapaa. 

Ensimmäisen saunojan erityisohjeet lämmitykseen ja pesuun 

• Aloita lämmittäminen poistamalla tuhkat sekä muuripadan että kiukaan pesästä. Saunan ulkopuolelta löytyy metallinen tuhka-astia. Tuhkan poistaminen pesästä on oleellista pesän arinan hyvässä kunnossa säilymisen ja palamisilman esteettömän virtauksen takia. 
• Tarvittaessa tyhjennä ja pese pata. Pata on aika ajoin nostettava ulos ja puhdistettava noesta ulkopuolelta. Jos tuli ei ota palaakseen padan alla, syy on usein nokeentuminen ja sen seurauksena huono veto. 
• Täytä pata vedellä. Jätä pata n. 7–10 cm vajaaksi, jotta vesi ei kiehu yli.  
• Pilko pieniä puita ja vuole sytykkeitä sytyttämiseen. Asettele pesiin pienet puut ristikoksi ja sytykkeet pohjalle. Sytytä tuli. 
• Saunan pesu lämmityksen yhteydessä: Pese harjalla ja saunanpesuaineella saunan lauteet ja lattia, ja myös pesuhuoneen penkit, ämpärit ja lattia. 

Illan viimeisen saunojan erityisohjeet 

• Ennen pois lähtöäsi huolehdi siitä, että kiukaassa on kohtalainen tuli, pari klapia ja tuhkaluukku vain hiukkasen raollaan. Tämä edistää saunatilojen kuivumista, ja myös auttaa myöhemmin illalla tulevaa saunojaa saamaan saunan sopivan lämpöiseksi. 
• Muistithan avata löylyhuoneen ja pesuhuoneen tuuletusventtiilit täysin auki, jättää löylyhuoneen ja pesuhuoneen välisen oven auki, ja jättää myös pesuhuoneen ja pukuhuoneen ulko-ovet auki! Jotta sauna pysyisi viihtyisänä, on sen annettava tuulettua hyvin jokaisen saunomispäivän päätteeksi. 
• Illan viimeinen saunoja käy aamulla huolehtimassa saunan siisteydestä ja ovien lukitsemisesta. Saunan pesu tehdään lämmityksen yhteydessä. 
• Myös viimeistä saunojaa koskee hyvä tapa pilkkoa riittävästi puita seuraavaa lämmittäjää varten. Voit tehdä myös valmiiksi sytykkeitä ja pieniä puita kiukaan ja padan sytyttämistä varten. Huolehdi myös vesien täytöstä sesonkiaikoina. 

Toivottavasti nautit saunavuorostasi! 

Vahvistettu hallituksen kokouksessa 28.5.2024