Liputusohjesääntö

Merikarhut – Sjöbjörnarna ry:n jäsenet noudattavat Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n Liputusohjetta. 

Liputus satamissa 
Ensimmäinen satamaan saapunut venekunta nostaa merikarhulipun sataman lippusalkoon. Lippua ei lasketa yöksi. Lippu on osoituksena siitä, että satamassa on merikarhuveneitä. Lähtiessään satamasta viimeinen venekunta laskee lipun. 

Virallisina liputuspäivinä nostetaan salkoon Suomen lippu. Liputus alkaa klo 08 ja päättyy auringon laskiessa tai viimeistään klo 21. Suomen lipun päivänä liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21. 

Poikkeussatamat sääntöön liputuksesta ovat Jomalö ja Husö 
Jomalössä Ahvenanmaalla Merikarhut ovat Bergendahlien luona vieraina, merikarhulippu tai Suomen lippu nostetaan vain heidän luvallaan. 

Husö Ahvenanmaalla on vuokrattu kohde, jossa kevään ensimmäinen kävijä nostaa viirin ja isännät huolehtivat sen laskemisesta syksyllä. 

Lippuja säilytetään lippusalkoon kiinnitetyssä tai sen välittömässä läheisyydessä olevassa laatikossa.  

Perälippu 
Miehitetyssä veneessä perälippu pidetään nostettuna seuraavasti: 

• kulussa oltaessa koko ajan vuorokauden ajasta riippumatta 
• muulloin klo 08 ja auringonlaskun välisenä aikana, kuitenkin enintään klo 21 
• juhannusyönä lipun saa Suomessa pitää nostettuna läpi yön. 
• miehittämättömässä veneessä ei pidetä lippua. 

Merikarhusatamissa perinteisesti vanhin paikalla oleva jäsen antaa tarvittaessa äänimerkin samanaikaista lipunlaskua varten. 

Merikarhuviiri ja muut viirit veneissä 
Viirit nostetaan pääsääntöisesti oikeanpuoleisen saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Vasemmanpuoleinen saalinki on merkinantosaalinki. 

Viirit pidetään nostettuina arvojärjestyksessä arvokkain ylimpänä. 
Viirit ovat arvojärjestyksessä 

1. perälipusta johdetut viirit ja liput 
2. liittojen ja yhdistysten viirit ja liput 
3. henkilö-, vene- ja ns. varustamoviirit 

Merikarhuviirejä ovat kunniakommodorin, kunniajäsenen, kutsutun jäsenen, kommodorin, varakommodorin, luottamus- ja toimihenkilön, jäsenen ja satamamestarin viirit. Merikarhuviiri osoittaa, että veneen päällikkönä toimii Merikarhut – Sjöbjörnarna ry:n jäsen ja että vene on asianmukaisesti merkitty yhdistyksen rekisteriin. 

Merikarhuviirin paikka on veneessä isonmaston tai vastaavan oikeanpuoleisen saalingin alla. Viiri pidetään nostettuna koko purjehduskauden kaikkina vuorokauden aikoina sekä satamassa että kulussa ollessa. Merikarhuviirin tulee olla puhdas ja ehjä. Jokainen jäsen huolehtii siitä, että veneessä on varaviiri. 

Ulkomailla purjehdittaessa nostetaan kohdemaan pienoislippu, ns. kohteliaisuuslippu oikeanpuoleisen saalingin alle tai moottoriveneessä vastaavaan paikkaan. Merikarhuviiri siirretään näin ollen vasemmanpuoleiseen saalinkiin. Kohteliaisuuslipun kanssa samassa saalingissa ei käytetä muita lippuja tai viirejä. Matkan aikana kohteliaisuuslippu lasketaan ennen perälipun laskemista ja nostetaan välittömästi perälipun nostamisen jälkeen. Kohteliaisuuslippu poistetaan viimeistään saavuttaessa ensimmäiseen kotimaan satamaan. 

Merikarhuviiriä ei saa luovuttaa henkilölle, joka ei ole yhdistyksen jäsen. Jos venettä lainataan henkilölle, joka ei ole yhdistyksen jäsen, on merikarhuviiri poistettava saalingista. 

Jos veneessä käytetään lippua ilman oikeutta, niin hallitus voi poistaa veneen rekisteristä määräajaksi tai pysyvästi annettuaan omistajalle tilaisuuden antaa lausuntonsa ennen päätöksen tekemistä. 

Juhlaliputus 
Veneessä voidaan nostaa juhlaliputus yleisinä liputuspäivinä, yhdistyksen juhlatilaisuuksissa, veneen tai sen omistajan yksityisenä merkkipäivänä tai muissa juhlallisissa tilaisuuksissa. Juhlaliputus nostetaan pääsääntöisesti merikarhujen juhlatilaisuuksissa samanaikaisesti esim. toimihenkilön antaessa äänimerkin. 

Juhlaliputus toteutetaan nostamalla kansainväliset viestiliput keulasta mastonhuipun kautta perään. Viestilippujen järjestys on keulasta lukien: 
A, B, C, 1, D, E, F, 2, G, H, I, 3, J, K, L, 4, M, N, O, 5, P, Q, R, 6, S, U, V, 7, W, Y, Z, 8, ensimmäinen korvausviiri, toinen korvausviiri, kolmas korvausviiri. 

Juhlaliputus kiinnitetään perässä perälipun tason alapuolelle siten, että mastosta perään johdetut liput ovat oikein päin eivätkä ylösalaisin. Suomessa on tapana jättää lippu X pois, koska se muistuttaa Suomen lippua. Samoin jätetään lippu T pois, koska se muistuttaa Ranskan lippua. Myöskään pitkiä vastausviirejä ei käytetä. Viestilippujen joukkoon ei pidä laittaa muita lippuja tai viirejä. 

Juhlaliputusta pidetään vain veneen ollessa kiinnittyneenä. Juhlaliputuksessa noudatetaan yleensä perälipun nosto- ja laskuaikoja siten, että perälippu on ensimmäiseksi ja viimeiseksi ylhäällä.